Diivaillen

C C G Hän on neitoinen ja kaunoinen ja usein keimailee C Estelee ja pakenee hän kun poika suutelee F Hän kääntää hälle selkänsä, hän niskaa nakkelee C G C Tuo on aivan päivänselvää, hänhän diivailee C G Ollaan aina ollakseen ja ollaan diivaillen C Sehän meillä nuorilla on pahe ikuinen F Ja kun katson ympärille niin se aivan naurattaa C G C Ja yhteen jos vain tullaan, aina diivaillaan C G Ja maalaisserkku kaupunkiin saapuu katsomaan C Heti stailin omaksuu ja oppii tsaivaamaan F Ja kun kotihin hän matkustaa, siellä tsaivailee C G C Tuo on aivan päivänselvää, hänhän diivailee C G Ollaan aina ollakseen ja ollaan diivaillen C Sehän meillä nuorilla on pahe ikuinen F Ja kun katson ympärille niin se aivan naurattaa C G C Ja yhteen jos vain tullaan, aina diivaillaan C G Stadin kundi prätkällään neulaa nostattaa C Hän nahkarotsi olallaan sen saanut on faijaltaan F Hän kaikki hanat aukaisee friiduille näyttäykseen C G C Tuo on aivan päivänselvää, hänhän diivailee C G Ollaan aina ollakseen ja ollaan diivaillen C Sehän meillä nuorilla on pahe ikuinen F Ja kun katson ympärille niin se aivan naurattaa C G C Ja yhteen jos vain tullaan, aina diivaillaan C G Ollaan aina ollakseen ja ollaan diivaillen C Sehän meillä nuorilla on pahe ikuinen F Ja kun katson ympärille niin se aivan naurattaa C G C Ja yhteen jos vain tullaan, aina diivaillaan G G C Ja yhteen jos vain tullaan, aina diivaillaan