Peltoniemen Hintriikan Surumarssi

Bm Bm Bm F#7 On suo, pitkospuut Bm F#7 tienä on vain pitkospuut Bm F# Ja ne vie luokse töllin harmaan - Bm F# töllin huolenharmaan Bm A Pois on asukas Bm autioituu pirtti ja seinät sammaloituu F#7 Bm F#7 Bm Pois veivät Peltoniemen Hintriikan Bm F#7 Hän sai köyhyyden Bm F#7 osakseen sai köyhyyden Bm F# Vierahaks joskus hallan varmaan Bm F# joskus hallan varmaan Bm A Nyt on huoli pois Bm lopun saivat puute ja huolet, maiset vaivat F#7 Bm F#7 Bm Pois veivät Peltoniemen Hintriikan D Ja onni ihmeellinen vasta D onhan Hintriikasta A D päästä jälleen kuulemaan, miten veisataan D Niin harvoin tänne tuolta D hallaiselta suolta A Bm köyhä joutaa lähtemään leipäkiireiltään F#7 Bm F# Toi äiti pienen Hintriikkansa kerran Bm F# kastejuhlaan Herran Bm A Jäi jo kauas taa aika leikin - Bm nuorena kirkkoon sitten veikin mies F#7 Bm F#7 Bm rakas Peltoniemen Hintriikan D Ei elä onni hallasuolla A siellä kukka kuolla tahtoo ennen aikojaan D kesken nuoruuttaan D Niin myöskin päivä koitti A jolloin kellot soitti puolisolle Hintriikan Bm hetken muutaman F#7 Bm F# Sai kohtalokseen suon ja töllin harmaan Bm F# töllin huolen harmaan Bm A Pois on asukas Bm autioituu pirtti ja seinät sammaloituu F#7 Bm F#7 Bm Pois veivät Peltoniemen Hintriikan