Laura Sua Kauheesti Kaipaan

A D Laura ja Ilmari styylas A D ja Ilmari lahjoitti Lauralleen C#m D kukkaa, sukkaa, E E7 vaan rahnat ei riittäneet sormukseen! A D Hän oli lähdössä viissatasten, A D hän tiesi: tonnin saa voittaja sen, C#m D ja varikolta soitti hän Lauralleen, E E7 ja toisti tunteensa uudelleen ja uudelleen: A A "Oi Laura, sua kaipaan, A Bm niin kauheesti kaipaan! Bm A Jos tänään en voitakaan, Bm E7 A A niin huomenna taas sun olla saan! A D Hän johti kierroksen ensimmäisen, A D hän oli nuorin kai kilpailun sen. C#m D Vain ohimennen vilkaisi katsomoon päin E E7 kun koneen hallinnan menetti hän yllättäin! A D Ei kukaan nähnyt, miten tapahtui tuo. A D Pian paarit kannettiin Ilmarin luo. C#m D Vain hetken hän oli enää tajuissaan, E E7 mut ohut kuiskaus kuului vielä huuliltaan: A A "Oi Laura, sua kaipaan, A Bm niin kauheesti kaipaan! Bm A Ei kuole mun rakkautein, Bm E7 A A ei milloinkaan - et surra saa!" A D Jäi Laura istumaan kappeliin, A D silmät peittyivät kyyneliin... C#m D Hän muisti Ilmarin lupauksen, E E7 vain kappelin seinät kuiskas hiljaa sen: A A "Oi Laura, sua kaipaan, A Bm niin kauheesti kaipaan! Bm A Ei kuole mun rakkautein, Bm E7 A A ei milloinkaan - et surra saa!" A A "Oi Laura, sua kaipaan, A A niin kauheesti kaipaan! A A Oi Laura, sua kaipaan..."